Vuoden 2015
lopulla ilmestyi mielenkiintoisia kaksisiipisten hyönteisten taksonomiaa
käsitteleviä artikkeleita. Jaakko Pohjoismäki ja Antti Haarto kuvasivat
tieteelle uuden loiskärpäsen Lapista ja Mathias Jaschhof kuvasi kahdessa
julkaisussa useita Micromyiinae-äkämäsääskiä.
Jaakon ja Antin
kuvaama laji sai nimekseen Linneamyia
bergstromi, ruotsalaisen loiskärpäsasiantuntijan Christer Bergströmin
mukaan. Laji tunnetaan tähän mennessä vain yhdentoista yksilön perusteella,
jotka on kaikki kasvatettu lapinsiilikkään (Pararctia lapponica) toukista. Itse asiassa laji tunnetaan toistaiseksi vain Inarin
Kaunispäältä ja Utsjoen Ailegas-tunturilta. Laji on hyvin samannäköinen kuin
Pohjois-Amerikasta tunnettu L. anthracina,
mutta lajien välillä on eroja ulkoisissa tuntomerkeissä, koirasgenitaaleissa,
DNA-lajitunnisteessa ja biologiassa. DNA-lajitunniste on standardifragmentti
mitokondrion COI-geenistä, jotka eroavat lajien välillä 1 % verran. Suhteellisen
pienen eron perusteella voi pitää todennäköisenä, että lajien kehityslinjat
ovat eronneet toisistaan melko äskettäin pleistoseenin aikana.
Pohjoisamerikkalainen lähilaji elää metsävyöhykkeellä, eikä sitä ole havaittu
arktiselta alueelta; lajin isäntäeläin on myös siilikäs, mutta tätä perhoslajia
ei tavata Euraasiasta. Linneamyia
bergstromi sen sijaan on todennäköisesti pohjoisten alueiden
arktis-alpiininen laji, vaikka se tunnetaankin tähän mennessä vain Inarin
Lapista.
Loiskärpäsen
isäntäperhosella lapinsiilikkäällä on kaksivuotinen elinkierto, mutta kärpäsellä
elinkierto on yksivuotinen. Lapinsiilikkään toukat talvehtivat kaksi kertaa ja
ainoastaan isokokoinen toisen vuoden toukka on sovelias isäntä loiskärpäselle. Ei
toistaiseksi tiedetä varmuudella, onko lapinsiilikäs ainoa kärpäselle sopiva
isäntäeläin. Samoilta paikoilta, joilta lajin tyyppimateriaali on peräisin, on
kerätty myös runsaasti yökkösiä kasvatukseen, mutta tätä uutta loiskärpäslajia ei
niiltä ole havaittu. On mahdollista, että loiskärpäselle sopivia isäntäeläimiä
ovat myös muut pohjoisten siilikkäiden toukat. Koska nämä sopivat isäntäeläimet
ovat harvinaisia ja esiintymisessään laikuttaisia, on loiskärpänenkin
harvinainen. Loiskärpäsen vähälukuisuus kasvatuksissa (255 kasvatettua
lapinsiilikkään toukkaa, joista 11 loiskärpästä) kertoo osaltaan lajin
harvinaisuudesta. On melko varmaa, että L.
bergstromi-aikuiset ruokailevat kukilla, joten aikuisia voi yrittää etsiä
keräämällä haavinäytteitä sopivilta elinympäristöiltä. Tätä uutta loiskärpästä
voi kuitenkin olla vaikea havaita ilman kasvatuksia isäntäperhosista. Oman
vaikeutensa tuo tietysti siilikkäiden harvinaisuus ja niiden suuret vuosien
väliset vaihtelut runsaudessa.
Siinä missä
Pohjoismäen ja Haarron kuvaama loiskärpänen on iso ja huomiota herättävä, ovat
Mathias Jaschhofin kuvamaat Micromyiinae-äkämäsääsket erittäin pieniä ja
huomaamattomia. Mathias kuvasi 1998 tieteelle uutena lajin Campylomyza serrata,
kolmen koirasyksilön perusteella Saksasta. Tämän jälkeen lajia on löytynyt eri
puolilta Euraasiaa. Mathias kuitenkin huomasi lajin sisäistä vaihtelua, jonka
hän uudessa artikkelissaan totesi olevankin lajien välistä eroavaisuutta; C.
serrata onkin viiden lajin kompleksi. Lajeista vain kaksi tunnetaan Suomesta,
mutta esimerkiksi C. lapponica ja C. serrata on erittäin todennäköistä löytää
myös Suomesta. Toisessa artikkelissaan Mathias revisioi lajin Aprionus betulae
DNA-lajitunneisteiden avulla, ja kuvasi uutena kaksi lajia. Tämän lajiryhmän
lajeista kaksi, A. betulae ja A. subbetulae, esiintyvät Suomessa. Todettakoon,
että huolimatta Mathias Jaschhofin kovasta työstä Fennoskandian lajiston
parissa, lahopuilla ja sienillä elävät äkämäsääsket ovat erittäin huonosti
tunnettuja. Onkin odotettavissa, että tieteelle kuvaamattomien lajien määrä
yksistään Pohjoismaissa lasketaan useissa kymmenissä.
Jaschhof M (2015) Morphological re-examination reveals that Campylomyza
serrata Jaschhof, 1998 is a complex of five cryptic species (Diptera: Cecidomyiidae,
Micromyinae). Contributions to Entomology 65 (2): 373–381.
Jaschhof M (2015) A review of the Aprionus flavidus group, with
description of two new species close to Aprionus betulae Jaschhof (Diptera:
Cecidomyiidae, Micromyinae). Studia dipterologica 21 (2) 2014: 221–229.
Pohjoismäki J & Haarto A (2015) Linnaemya bergstroemi n. sp. (Diptera: Tachinidae)—a new parasitoid fly
from the Finnish Lapland Zootaxa 4059 (3): 581–597.
